perjantai 16. marraskuuta 2007

Minäkin, brutukseni

Tilani otan.
Aikani otan.
Oman aikani.
Se suotakoon minulle.
Itsekäs.
Kieltämättä.
Myönnän.

2 kommenttia:

Juha Larikka kirjoitti...

Romuluksen ja Remuksen arkkijäänteet on löydetty. Tämä on ikäänkuin peiliin katsoisit ja puhuisit itsellesi?

Anonyymi kirjoitti...

Raikkaalla tavalla /minäkin brutukseni/ käytät tässä antiikin mielikuvia. Runo ei myöskään ole vähääkään sarkastinen, oikeastaan pelkästään toteava, luonnollinen. Pidin.